Elama antaa, elama ottaa - joskus meriki...

Pe 24.7.

Toiden jalkehen ajoin taksilla suoraa kaupungille, silla mun piti menna pankkiin maksamahan meidan bussiliput Swakopmundiin. Eika tiatenkaa yhtaa viime tipas... n. 2h ennen lahtoa. Tama tosin monien yhteensattumien takia.

Sain maksetuksi ja viimeinkin siis varauksen varmistetuksia. Sitten kavin hakemas mun puvun (sita tarvi vahan kaventaa ym.) ja eiku taksia metsastamaan. Paasin kotiin n. yhden aikaan, onneksi pakattihin eileen, muuten olis tullu vaha kiire.

Juhlittiin Ellin synttareita pizzalla ja taytekaakulla! Sitte oliki aika lahtia. Bussi tuli hekemahan meita kotiovelta! Kuski oli aivan Pete Parkkosen nakoonen :) Niinpa matka Swakopiin alkoi! Bussi oli mallia mini, penkit oli senmukaaset, mutta ilimastoonti toimi!

Perille paastihin aivan kotiovella saakka ja se oli hyva, silla oli jo pimiaa. Majoituttiin Suomalaiskoululle, viriteltihin petivaattehet ja laharettihin lahella olevahan ravintolahan syamahan.

La 25.7.

Aamulla herattihin varahin, jotta keriitahan tekemahan kaikkea. Suunnitelmana oli lahtea kaymahan rannalla, mutta ikkunasta ulos kattottua tultihin siihen tulokseen, etta ehka myahemmin... Niimpa kuteet niskahan ja shoppailemahan. Aioittiin kavella kaupungille (matkaa n. 20min), mutta ulkona oli ihan kamala hiakkamyrsky! Joka paikas oli ihan tautisesti hiakkaa, eteenpain ei voinu kattoa jos ei pitany katta silmien suojana. Tilattiin siis taksi ja mentiin ekaksi aamupalalle. Sillavalin tuuli onneksi vaha laantui ja me lahdettiin kauppakierrokselle. Taas loytyi vaikka mita kivaa, mun onneksi niista suurinosa jai kuitenki kauppoihin :D

Puolenpaivan aikoohin kavaistiin kotona ja lahdettiin rannalle. Keveltiin majakalle, siita sitte rannalle. Elli istuskeli meidan kamojen kans kivilla ja ma kaveleskelin rannas, jossain vaihees menin Ellin viereen istumahan. Siihen lahelle tuli myos paikallisia, jonku ajan paasta alettihin kattomahan, etta mita ne ny oikeen meinaa ku ne kiljahteli. No, hetkihan siina meni ennenku tajuttihin. Rantaan tuli iso aalto, no tottapa mun kengat oli siina hiekalla. Aalto otti kengat mukaan, sain pelastettua toisen, mutta niinhan siina kavi, etta oon tainnu hamalaastya liikaa, meinaan toinen kenka meni menojaan. Elama antaa, elama ottaa - joskus meriki... Tappiosta huolimatta kerasin rohkeuteni rippeet ja kavin kastautumas Atlantis! Oli se vaan hianoa, mutta kylyma (14 astetta)!

Kotiin lahdettiin siis paljain varpain... Perille paastya jalaat oli ihan sairaan kipiat kaikesta siita hiekalla ja riekkoutuneiden simpukoiden paalla kavellyn takia. Ei kaikki huvi kuitenkaa siihen loppunu, mullei meinaan ollu muita kenkia mukana... Nooh, soitettiin vaihteeksi samalle taksikuskille, joka meita tanaan kuskaili. Se tuli hakemahan meita, niin alkoin armoton kenkien metsastys. Asiaa ei tietenkaa yhtaa helepommaksi teheny se, etta kaikki pikkukaupat oli kiinni. Ensimmaises kaupas ei ollu, mutta onneksi toisesta jo loytyi! Ei mitkaa maailman mukavimmat, mutta olipahan kengat! Mita tasta siis opimme, pida aina kahdet kengat mukana. Tai helepompaa, rannalla ollessa nosta kengat kivelle.

Su 26.7.

Aamulla kaytihin viala rannalla, ma kerailin simpukoita ja Elli otti aurinkoa. Jos aamujen hiekkamyrskyja ei lasketa, niin saa kylla suosi meita. Lamminta oli varmaan 30 astetta, rannala ei silti ollu kuuma, ku kavi pieni tuulenvire. Vaikka Swakopin reissu oli lyhyt, se kannatti eherottamasti tehera! Oli kylla aivan upiaa!

Kotiinpain laharettihin Intrecapen bussilla. Matk sujui hyvin, ellei mukaan lasketa sita, ettei ilmastointia ollu... Ulkona ku oli se 30 astetta...

Marika