Ke 22.7.
Tanaan oli jotenki tosi kiva paiva tois! Jotenki oli tosi luantevaa puhua englantia, se tuli ku ihan ittestaan! Yaeh!
Mulla oli taas oma ryhma, mutta ennenku me lahdettiin omalle tunnille, sain koko luokan (yli 40 lasta) hilijaaseksi!!!!! Vahanko oli voittaja fiilis :D
Tanaan luettiin taas Tatua ja Patua (osaan sen varmahan pian jo ulukoa) seka kirjootettihin numeroita. Mulle oli tosi yllatys se, miten huonosti lapset osas tehda numeroita! Toki joukossa oli jokunen todella taitava, joille numeroiden teko ei ollu millaan tapaa ongelmallista. Joukossa oli kuitenki suurimmaksi osaksi niita, joilla oli enemman tai vahenmman ongelmia. Opastin niita kadesta pitaen, joilla oli kaikkein eniten vaikeuksia. Lasten pitaisi kuitenki seuraavaksi menna kouluun...
Iltapaivalla tulin siihen tulokseen, etta mulla on eraita projekteja Suomessaki luvassa! Niista sitte enemman ku niiden aika on. Kaytiin varaamassa Swakopmundista viikonlopuksi mulle ja Ellille nukkumapaikka Suomalaiskoululta.
Lahdettiin Ellin ja Pauliinan kans kaupungille. Ma loysin ittelleni uuden hianon puvun! Eika ollu hinnalla pilattu! Kylla ny kelepaa juhlia ystavan haita! Kaytiin myos kangaskaupas, josta mukaan tarttui vaikka kuinka palio kaikennakoosta ihanaa! (pian sita pienkonetta tarvitahan...)
Paiva oli erittain tapahtumarikas! Illalla kylla uni maittoi.
To 23.7.
Taan oli ihan uskomaton laulutuokio paikylla! Lapset lauloi tosi voimakkaasti ja erittain kauniisti! Oli aivan mieleton svengi paallansa!
Mun ryhman kanssa luettiin taas kirjaa.Tanaan ei tehty numeroita, koska eilen numeroita tehtiin myos luokassa! Tanaan siis harjoiteltiin oman nimen kirjoittamista, suurimmalta osalta se sujui kohtalaisesti.
Viime paivina on ollu tosi mukava kuulla, mitenka opettajat on myos kehuneet lapsia!
Aina kun ma kehun jotain lasta, niin se menee onnesta ihan sikkuralle ja palaa tekemahan tosi ahkerasti hommiaan. Lasten toistensa lyominen ei oo juurikaa vahentyny, mutta on ollu hieno huomata, miten he tajuaa etta se on vaarin ja etta silloin pitaa pyytaa anteeksi!
Kun ma paasin kotiin, mulla oli tiedossa hauskaa, nimittain pikkulettien tekoa! Nyt todellaki ymmarran sanonnan, etta kauneden eteen pitaa karsia! Oli se meinaan sellaasta tuskaa! Sattui aivan sairaasti, ekan letin jalkeen ajattelin jo, etten ma otakkaa, mutta sisulla vain. Lettien teko kesti n. 3,5h ja se oli kylla karsimysta. Aivan tuli mialehen, ku naapurin tati yritti selevittaa mun tukkaa silloonku oli piani.
Marika
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti