Pitkä aika onki kulunu ku viimeksi kirjootin. Nyt oon ollu Suomessa reilun viikon ja koko ajan sairaana.
Mutta vielä kuulumisia Namibiasta. Perjantaina viimeisen työpäivän jälkeen mun piti vielä käydä päiväkodilla uudestaan hoitamassa muutama asia. Pita tuli hakemaan mua ja sovittiin, että hän vie mut Marue Mall:iin. Siinä sitte otettihin tyyppejä kyytihin ja vietiin niitä. Keskustassa auto sitte pysähtyi keskelle tietä, siinä sitte hetki ihmeteltiin ja niinhän siinä kävi, että autosta loppui bensa. No, eihän mulla ollu yhtää käteistä, mutta onneks oli kortti mukana. Ei muutaku ettimään automaattia ja sen jäläkehen metsästämähän taksia, että pääsisin määränpäähän eli ravintolaan, jossa oli mun läksiäiset. No, pääsin lopuksi sinne, mutta pikkuusen myähäs :D Torstai-iltaisen keskustelen jäläkehen päätin, että lähetän tavaraa (lähinnä kankaita) maapostilla Suomeen, niimpä lähärin päivällisen jäläkehen shoppailemahan... Ostin mm. sängynpeiton kotiin :)
Lauantai-aamuna heräsin suhteellisen ajois ja suunta kohti keskustan kangaskauppoja :D sieltä löytyiki vaikka mitä kivaa ja kaikenlisäksi edullista! Ompelijan unelmapaikka, metri maksoi n.1,30e. Pakkohan sitä oli siis ostaa. Lisäksi löysin kivat lakanat. Elli liittyi jossain vaiheessa shoppilujoukkoihin. Lähdettiin "aamupalalle" graft centeriin. Siellä oliki tarjolla vaikka mitä. Istuttiin ulkona syömässä, jossain vaiheessa pihaan tuli joku lauluporukka ja veti ihan uskomattomalla svengillä!
Onneksi en ollu käyny ennemmin tässä paikassa, sillä siellä oli ihan tajuttoman palio myytävänä kaikkea tosi hienoa Afrikka kamaa! Pitihän sitä hommata vielä viimeiset tuliaisiet ;) Seuraavaksi otettiin suunnaksi Marue Mall, sieltä haettiin kuivalihaa ja fudgea tuliaisiksi. Oli siinä aikamoiset kantamukset, mutta kotiin päästiin! Illalla päätettiin vielä lähteä hakemaan ruokaa, syystä että kana oli unohtunu pakkaasehen ja oli niin kamala näläkä ettei jaksanu odottaa. Nooh, autolla kruisailemahan. Pimiääki oli, eikä tarkkaa muistikuvaa tästä ruokapaikasta, mutta niin vaan sinnekki löyrettihin. Jonottettihin vaikka kuinka kauan, kun vihdoin tuli meidän vuoro, tilattiin, mutta yhtäkkiä myyjä lähti jonnekki... nooh, kun hän siltä palas yritettiin selittää mitä haluttais, mutta oli vaikiaa... sitte yritin vielä uudestaan sitä mitä aluksi oltiin kysytty ja tälläkertaa se onnistui heti. Ei meinannu pokka pitää ku oli jo niin näläkä ja väsy. Ruoka saatihin mukahan ja ku päästihin syämähän niin todettihin, että oli se sen arvoosta!
Illalla oliki hauskaa ku pakkasin kamoja. Tulin siihen tuloksehen, että pakkaan kaikki laukkuihin, enkä jätä mitää lähettettäväksi. Niimpä tapahtui pakkaus nro. 2. Se vaatiki pikkuusen enemmän hommia. Sulloin sängynpeiton toiselle puolelle matkalaukkua, kaiken painavan laitoon rinkkaan ja käsilaukkuihin (mm. 5 kirjaa, 5 cd-levyä, kankaita...) Loppumatkalaukku täyttyiki vaatteista ja erilaisista tuliaisista. Lopuksi piti viälä tunkia takin taskutki täytehen kamaa, että sain kaiken tarvittavan mukahan! Mutta niin vain meni!
Lähtöpäivänä eli sunnuntaina piti viälä aamulla ottaa aurinkoa! Niinhän siinä sitte kävi, että selekä paloi... en koko reissun aikana ollukkaa palanu kertaakaa :) Päivällä oli tarjolla herkkulounas: perunoita, pihviä, perinneruokaa (jonka nimeä en muista) ja punaviinikastiketta. Oli muuten hyvää! Ruoan jäläkehen käytihin viälä Ellin kans päiväkodilla, ihmeiden aika ei oo ohi, osaattihin eka kerrasta perille ja viälä takaasi kotia! Sitte oliki aika lähtiä kohti lentokenttää.
Pikkuusen jännitti kuinka meikälääsen käy... Matkalaukku painoi 20,7kg, rinkka 11kg, käsilaukku 3,5kg ja takki 1,5kg... oli "muutama" ylikilo, mutta selevisin lisämaksuista huippeaan hintaan 0e! Matkalaukusta ei tullu mitää sanomista, eikä käsimatkakamppeita punnittu missää vaihees :) Yks virkailija kyseli multa, että koska mä aion tulla takaasi Namibiaan, mä yritin siinä sitte selittää, että en mä aio tulla ku mä meen ny Suomeen, jossa mä asun, ennenku tajusin sen ilimeestä, että se tarkootti, että koska tuun taas poikkeen...
Koneeseen päästiin ajallaan. Kenttähän siis oli "iso". 3 eri porttia, jotka lähti tasan samasta aulasta, jokaisen portin yläpuolella oli teksi minne kone menee ja siitä portilta sitte käveltihin suaraan koneesehen. Sattui käydä hyvä mäihä, pääsin istumahan ikkunan viärehen (jostei kylläkää palioa apua ollu ku oli niin pimiää ettei mitää nähäny). Mun vieressä istuva rouva näytti mulle valokuvia. joita hän oli ottanu pokkarilla Etoshasta. Oli muuten aivan sairaan hianoja kuvia, silloon alakoo harmittaa tekemätöön reissu. Lento sinänsä sujui ihan hyvin, mä en vaan saanu nukuttua yhtää, ehkä jonku 15min horrostorkut. Yö tuntui kyllä äärettömän pitkältä! Mulla alakoo nenä vuotaa ja tuli muutenki huano olo. Ei kuitenkaa niin huano mitä edes istuvalla....
Saksaan saavuttiin paikallista aikaa vähän ennen aamu kuutta. Tein itte chek in:n ja lähdin mäkkärihin aamupalalle (toinen vaihtoehto muistutti erehdyttävästi baaria). Mä olin ihan poikki! Kauhia väsy (olin heränny su paikallista aikaa 8.30 enkä nukkunu sen jäläkehen), nenä aivan tukos, henki ei oikeen kulukenu eikä asiaa yhtää helepottanu matkatavarat :D Selevisin taas turvatarkastuksesta puhtain paperin ja pääsin jatkamahan matkaa. Kiertelin myymälässä ja pohdin hajuveden ostoa. En kuitenkaa päätyny mihinkää ku alako käydä olokapäihin jo niin kipiää! Ei muutaku taas ettimähän istumapaikkaa. Vajaa tuntia ennen lähtöä, hillittömien ittensä keskustelujen jäläkehen, päätin lähtiä viälä käymähän tutkailemas niitä hajuvesiä. Pitkän harkinnan tuloksena mukaan tarttui yksi paketti.
Koneesen mentäessä mulla oliki vastassa ongelmia... mun piti palata sieltä selvittämään asioita. Lippu oli kunnossa, mutta mun varaus ei ollu jostain syystä aamulla tallentunu, joten mulle ei ollu paikkaa... Kone oli buukattu täyteen, meinas jo itku päästä ku jokapaikka oli niin kipeenä ja henkikää ei kulukenu ja jos viälä joutuusin orotella seuraavaa konetta! Onneksi paikka löytyi ja pääsin jatkamaan matkaa kotia kohti.
Viimeisellä lentopätkälläkään en saanu nukuttua... Suomeen laskeuduttiin n. klo 14.20 paikallista aikaa, nooh enhän mä ollu ollu pystys ku 16h. Mulla oli maailman ihanin vastaanotto! Kotimatkalla piti viälä poiketa Ikeas hakemas kehyksiä uusille kuville. Kotona odotti sauna ja tuareet mansikat! Olipas makoosia! Illalla hain vielä Mimosan kotiin! Se oli ihan onnessaan (ja niin kyllä minäki!) Kisut ei odottanu kotona (vaikka näin pitiki olla), niitei ollu näkyny mailla halamehilla ku olis ollu lähdön aika kotiapäin.
Keskiviikkona olis pitäny olla mun ensimmäinen työpäivä, mutta olin jo maanantai-iltana niin huonossa kunnossa, että sairaslomaa tarvi hakea. Tänään maanantaina viikko Suomeen paluun jälkeen oon edelleen sairaslomalla. Nuha on ollu ihan uskomaton! Aluksi ei pystyny puhua ku lauseen kerralla ku piti jo taas niistää. Henki ei enää yksinkertaasesti kulukenu, että olis voinu puhua enempää. Myöski lämpöä on ollu ja ääni on ollu lähes poissa. Edelleen olo ei oo kovin terve. Jos kävelee esim. muutama sata metriä, niin olo on jo ihan kuollu, mäen noususta puhumattakaa!
Kirjoittelen kuitenkin vielä myöhemmin jonkinlaisen yhtenvedon reissusta ja jos oikeen onnistaa niin laitan vähän enemmän kuvia, ku ny niitä on heleppo ladata!
Kiitos teille kaikille mukanaolosta!
Marika
